Yrityksen tekstiilijätteen kierrätys vastuullisesti ja resurssitehokkaasti

Tekstiilijätettä muodostuu Suomessa vuosittain arviolta 71 miljoonaa kiloa, joista n. 15 miljoonaa kiloa, eli viidesosa on yritysten työvaatepoistoja. Karkeasti laskettuna suomalainen hylkää siis n. 12kg tekstiilejä vuosittain. Tekstiilijäte koetaan haastavaksi kierrättää tai jatkojalostaa verrattuna esimerkiksi pahviin tai lasiin. Tekstiilikuidun purkaminen tai sulattaminen on huomattavasti hankalampaa. 

Yritysten tekstiilijätteen määrä kokonaismäärästä on huomattava, ja suurin osa, n. 95% yrityksen kaikista tekstiilipoistoista päätyy edelleen polttoon. Tekstiilien polttaminen ei ole ekologisin vaihtoehto. Esimerkiksi tavanomaisen työvaatteen poltto (puuvilla-polyesteri) aiheuttaa 1.8 tonnia kasvihuonekaasuja (CO2 eq) jokaista poltettua tekstiilitonnia kohden. Lisäksi poltto on resurssitehoton, eikä kovin raaka-aineystävällinen tapa kierrättää.

Lainsäädäntö ohjaa nykypäivänä tekstiilijätteen hyödyntämistä

Jätelainsäädännön (Jätelaki 2011/646) mukaan jätehierarkiaa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava kaikessa toiminnassa. Jos jätettä syntyy, jätteen tuottajan on valmisteltava jäte uudelleenkäyttöä varten tai toissijaisesti kierrätettävä se.

2016 Vuoden 2016 alusta tekstiilijätettä ei ole saanut viedä kaatopaikoille.

2025 Vuonna 2025 tekstiilijätteelle on oltava erilliskeräys EU:n alueella.

2019 Suomen hallitusneuvotteluissa kirjattiin tahtotila saada erilliskeräys voimaan Suomessa ja ennen EU tason pakkoa.

Tekstiilien pitäminen taloudessa mahdollisimman pitkään edistää kiertotaloutta ja viestii samalla yrityksen vastuullisuudesta. Tekstiilijätteen käsittelylle kehitellään Suomessa ja maailmalla jatkuvasti uusia innovaatioita, mutta tälläkin hetkellä erityisesti yrityksille on tarjolla useita vastuullisia vaihtoehtoja. Globe Hope kannustaa yrityksiä hyödyntämään käytöstä poistetut työvaatteet ja muut tekstiilit mahdollisimman resurssitehokkaasti.

Korjaa tai hyödynnä työvaate sellaisenaan

Resurssitehokkain tapa on pyrkiä pitämään olemassa olevat tekstiilit kiertotaloudessa sellaisenaan. Ennen kierrätystä, tulisi rikkinäinen vaate korjata. Jos poistotekstiilejä syntyy esimerkiksi yrityksen brändiuudistuksen myötä, tulisi ensin miettiä, voiko hyväkuntoisen työvaatteen logon vaihtaa ilman, että vaatetta tarvitsee kokonaan hylätä. 

Hyödynnä tuotteen materiaalit maksimaalista resurssitehokkuutta noudattaen

Jos vaatteen materiaalit ovat hyväkuntoisia, mutta tuotetta ei voida enää alkuperäistarkoituksessaan käyttää, tulisi materiaalit käyttää esimerkiksi uusiotuotteissa. Tälläisiä tekstiilipoistoja ovat esimerkiksi vanhan brändin tai brändivärien mukaiset työvaatteet, mainosbannerit ja muut myymälämateriaalit.

Globe Hope on valmistanut vuodesta 2005 yritysten poistotekstiileistä imago- ja yritystuotteita, kuten henkilöstölahjoja, kampanjatuotteita tai brändiin sopivia tuotteita jälleenmyyntiin.

Huonokuntoisen tekstiilin kuiduttaminen toisen tuotteen komponentiksi. 

Jos työvaatteen materiaalin huono kunto estää sen hyödyntämisen sellaisenaan uusiotuotteessa, voidaan se repiä takaisin kuiduksi ja hyödyntää muiden yleishyödyllisten tuotteiden osina.

Globe Hope on jo vuosia etsinyt ja kehittänyt uusia käyttökohteita tekstiilikuidun hyödyntämiseen. Tällä hetkellä tekstiilikuitua voidaan hyödyntää esimerkiksi:

- Mattojen ja tyynyjen pehmuste/täytemateriaali
- Vedenpuhdistuksen suodatinkangas
- Muu suodatinmateriaali
- Akustiikkapanelit
- Betonin täytemateriaali

Tarjoamme yrityksille kokonaisvaltaisen Zero Waste -palvelukonseptin, jossa kierrätämme yrityksen tekstiilijätteen avaimet käteen -periaatteella. Kartoitamme materiaalit ja kierrätämme ne maksimaalista resurssitehokkuutta noudattaen.

Zero Waste -palvelukonsepti yrityksen tueksi

Globe Hope on kehittänyt vuodesta 2017 kokonaisvaltaista Zero Waste- konseptia yrityksille. 

Lue lisää palvelukonseptista tai ota yhteyttä, niin kerromme lisää!

Anna-Mari Mattila, Zero Waste -konsepti
anna-mari.mattila@globehope.com
p. 040 1799 809